Ensimmäisellä viikollani Geniemillä pääsin heti projektin pariin ja samalla sain ensikosketukseni DustPressiin. Muutamaa tikettiä myöhemmin totesin itselleni RedBull höyryissä, että tämähän on aivan perseestä. DustPress tuntui niin oudolta ja hitaalta tavalta tehdä loppujen lopuksi yksinkertaisia asioita.
Suurinpiirtein ensimmäisen sprintin jälkeen jouduin pyörtämään puheeni. Koodi oli järkevästi organisoitua, helppolukuista sekä jopa miellyttävää tehdä. Yllätin itseni, koska WordPressin päälle survottu ylimääräinen ohjelmistokehys tuntuu niin tuntuu hieman älyttömältä, kun sen sanoo ääneen.
Noin neljän vuoden aikana olin tekemässä yhtä projektia ilman DustPressiä ja siinä sai karvaasti taas kokea perinteisten WordPress-projektien ongelmat koodin duplikoinnista näkymien organisointiin asti.
Miksi valita DustPress
Pakottaa projektiin tietynlaisen rakenteen toimia
Modelien julkiset funktiot ajetaan automaattisesti ja palautusarvot ovat käytettävissä näkymässä
Näkymät tehdään Dustilla, mutta näkymien renderöinti on yksinkertainen vaihtaa vaikka Bladeen tai Twigiin
Näkymiin on helppo tehdä omia filttereitä peilaamaan WordPressin natiiveja funktioita
DustPress on ainakin itselleni ylivoimaisesti nopein ja helpoiten hallittava tapa tehdä WordPress teemakehitystä, vaikkakin modelien instanssit luodaan vasta sen jälkeen kun `pre_get_posts` on ajettu. Samalla ymmärrän kyllä täydellisesti miksi tälläistä kerrosta ei haluta lisätä jo niinkin karvaisesti toteutettuun kikkareeseen mitä WordPress on.
Pitkästä aikaa taas WordCamp. Tällä kertaa Tampereella.
Aiheet olivat aika pintapuolisia ja aikaisen heräämisen vuoksi aamupäivä meni vähän puolivaloilla huolellisesta Red Bull -tankkauksesta huolimatta. Puheiden osalta parasta antia oli Jaakko Alajoen esitys natiiveista Gutenberg lohkoista, joka on ollut Hionillakin paljon esillä viime aikoina.
Afterit jäivät tällä kertaa kokematta kun Geniem / Hion porukalla kilistely Tislessä meni niin pitkälle, että pitikin jo hölkätä junaan.
Ensimmäistä kertaa myös puhuin tuntemattomille, vaikka pitkän etäilyn jälkeen keskustelun aloittaminen tuntui erittäin vaikealta.
Pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin vaihtamaan työpaikkaa. Uusi työnantajani on nyt Geniem Oy.
Haikein mielin jätin Morganin taakseni, mutta siirtymä meni luonnollisesti isyysloman perään. Eli en enää loman jälkeen palannut töihin Morganille, vaan olin muutaman viikon ylimääräistä lasten kanssa kotona.
Kymmenen vuotta nettijuttuja rahaa vastaan. Toki yritin tehdä aikaisemminkin, mutta kaksi ensimmäistä asiakastani jätti maksamatta.
Ensimmäinen ATK-työpaikkani
Sain ensimmäisen alan työpaikkani samasta paikasta, jossa suoritin AMK:n työharjoitteluni eli Suomen Mediatoimistosta.
Ajan kullatessa muistot, olen tullut siihen tulokseen, että ensimmäiseksi työpaikaksi Suomen Mediatoimisto oli melkein täydellinen. Pääsin tekemään kaikkea mahdollista ja lähes kaikki piti selvittää itse. Onneksi tukena oli hyvä ystäväni Kaitsu, joka oli aloittanut Suomen Mediatoimistossa vähän ennen minua. Toki helpommalla olisi päässyt, jos työpaikassa olisi ollut senioridevaaja neuvomassa, miten tulisi toimia, mutta silloin olisin jäänyt puolesta kokemuksesta paitsi.
Ensimmäisen viiden vuoden aikana olin tekemässä senttihuutokauppaa, pelivinkkisivustoa, webbilisäosaa toiminnanohjausjärjestelmään, selainkäyttöliittymää ajoneuvopäätelaiteiden keräämien tietojen tarkasteluun sekä kaikkea muuta.
Iso kiitos Mikolle ja Jussille, että ottivat minut töihin, sillä 10 vuotta sitten tietokonehommat olivat aika harvassa Vaasan seudulla. Lisäksi kiitos myös Kaitsulle, joka on toimivat verratomana apuna kehityksessäni.
Irtisanoutuminen
Olin ottamassa tatuointia kesälomani aikana ja tatuoitsijani kysyi, että olinko jo hakenut Akille. No, en ollut. Eipä se mitään, mä soitan sille, sanoi Antti. Muutamaa tuntia myöhemmin tapasin Akin ensi kertaa. Haastattelua en ehtinyt erityisemmin jännittää, mutta unohdin esitellä itseni kun saavuin paikalle. Ilmeisesti esiinnyin kuitenkin edukseni, koska minulle tarjottiin työpaikkaa. Kiitos Aki.
Irtisanoutuminen on varmasti kaikille vaikea ja jännittävä päätös. Tai näin ainakin se oli itselleni. Osa tästä ahdistuksesta varmasti johtui siitä, että irtisanoin itseni kesäloman jälkeen ensimmäisenä työpäivänä. Lisäksi tuntui haikealta jättää vanha työpaikka ja porukka, jonka kanssa olin tehnyt hommia jo viisi vuotta.
Uusi työpaikka – 7am
Uusi työpaikka ja uudet kuviot, aloitin 7am Oy:n palveluksessa syyskuussa 2014. Hyötyliikunnan kannalta tämä oli huono veto, koska työmatkanani oli alle 100 metriä. Tästä huolimatta, vaihdos oli enemmän kuin onnistunut ja ei ole tarvinnut jossitella.
Olin aikaisemmin tehnyt yhden tai kaksi WordPress-sivustoa ja nyt tein niitä työkseni. Ennakkoluuloista huolimatta, WordPress sivustojen ja lisäosien tekeminen oli mielekästä ja mukavaa vaihtelua aikaisemmille projekteille.
Kahden 7am vuoden aikana tein enemmän sivustoja kuin työurani ensimmäisenä viitenä vuotena yhteensä, mutta jostain syystä näistä mikään ei erityisesti jäänyt mieleen. Vietimme tosin pikkujoulut Tampereella, jossa kävimme Raised Fistin keikalla. Parhaat pikkujoulut tähän mennessä.
VaasaWebDev-meetup
Irtisanouduttuani Suomen Mediatoimistosta aloimme tapaamaan vanhojen työkavereitteni kanssa ja jossain vaiheessa syntyi ajatus, että miksi ei kutsuttaisi mukaan muitankin alueen kehittäjiä. Ensimmäinen VaasaWebDev-meetup järjestettiin marraskuussa 2016. Nykyään meetup järjestetään joka kuun ensimmäinen torstai.
Morgan Digital
Alkutalvesta 2016 7am ja Mantra Communications yhdistyivät ja Morgan Digital Oy Ab syntyi. Työntekijöiden määrän tuplautuessa, muutto uusiin tiloihin oli ajankohtaista. Hauska fakta uudessa toimistossa oli se, että näin työpisteeltäni vanhan toimistomme.
Uusi toimisto, uusi nimi, mutta hommat pysyivät edelleen samoina. WordPress-sivustoja ja lisäosia toisen perään. Välillä punaisia, välillä sinisiä. Muutaman Morgan-vuoden myötä oma työnkuvani on hiljalleen laajentunut pelkän koodamisen ulkopuolelle.
Mietin pitkään mitä kirjoittaisin viimeisistä vuosista ATK-hommissa, mutta en keksinyt oikeastaan yhtään mitään. Sopivampaa on siis lopetella kuvaan edesmenneen isoisäni laiturista.
Kiitos erinomaisen työpaikkani, sain viettää etätyöviikon Rodoksella. Pitkältä tuntuneen talven jälkeen, viikko välimeren aurinkoa oli enemmän kuin paikallaan.
Matkalle lähti minun lisäkseni puolisoni Mimu. Maijoituimme Kolymbian kylään, jossa ei muutamaa kauppaa ja hotellia lukuunottamatta ollut juuri mitään. Lisäksi turistikausi ei vielä ole kunnolla alkanut, joten hotellimme oli lähes tyhjä. Tämä sopi meille paremmin kuin hyvin.
Työt
Töitä tein pääasiasssa hotellihuoneenemme sohvalla tai altaalla aurinkotuolista käsin. Vuosien aikana olen tottunut käyttämään kahta näyttöä, joten pelkän 15″ läppärin kanssa oli välillä hieman orpo olo. Lisäksi jouduin vaihtamaan editoriini ja terminaaliini vaaleat teemat, koska tummista teemoista ei nähnyt altaalla yhtään mitään. Toivuin tästä järkytyksestä kuitenkin muutaman cocktailin avustuksella.
Huvit
Huvittelumme olivat lähinnä auringossa köllöttelyä, uimista, syömistä ja kävelyä kylässä sekä läheisillä luontopoluilla. Merivesi ja hotellimme allas olivat huomattavasti kylmempiä kuin odotin. Onneksi. Saimme uida keskenämme täysin rauhassa.
Kävimme viikonloppuna Rodoksen kaupungissa, johon oli noin tunnin bussimatka hotellistamme. Vanhakaupunki oli hieno kujineen ja kojuineen, mutta rannan ympäristössä kävely oli ärsyttävää sisäänheittäjistä johtuen.
Hauskana faktana vielä se, että huomenna 08.05.2019 koneemme laskeutuu Vaasaan 17:05 ja taloyhtiömme talkoot alkavat kello 17:00. Ai että.
Tämän vuoden WordCamp järjestettiin Helsingissä. Taas. Poikkeuksena viime vuoteen tapahtuma oli kansainvälinen eli kaikki puheet olivat englanniksi.
Tapahtuma järjestettiin Paasitornissa, joka toimi tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Lisäksi majoituimme samassa yhteydessä olevassa hotellissa, joten aamulla ei tarvinnut varata ylimääräistä aikaa siirtymiseen.
Esitykset olivat laadullisesti hyviä, vaikkakin joidenkin puhujien kohdalla tuntui, että esitys olisi ollut parempi omalla äidinkielellä.
Yleisesti tapahtuma oli mukava, en tosin taaskaan puhunut kenellekkään tuntemattomalle. En varsinaisesti tiedä miksi, mutta kynnys aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa tälläisissä tapahtumissa on niin suuri, että se haittaa jopa swägin hankkimista. Vieläkin kaivelee syömättä jääneet muumilakut. No ehkä ensi vuonna sitten.